Niin, olen huomannut itsessäni jännän piirteen. Jos juttelen mesessä jonkun naisen kanssa ja puhumme sukista, jaloista ja kengistä niin se ei ole paha asia lainkaan. Mutta nyt olen jutellut erään naisen kanssa kaikesta muusta kuin edellä mainituista asioista ja tunnen huonoa omaa tuntoa. Pirun vinkeetä. Onko siis oma maailmani hiukan nyrjähtänyt? Ei sillä ettenkö nauttisi puhua muustakin, mutta että nautin niinkin paljon. Ahdistaa, koska niistä asioista pitäisi puhua normaalissa suhteesa vaimoni kanssa.
Olin viikon verran reissunpäällä ja kotiin palatessani ikävöin jo kaikkea mitä täällä on. Eniten kumminkin ahdisti purkamattomat paineet. Palasin reissusta perjantaina illalla ja meninkin melkein heti vaimon kanssa nukkumaan. Lauantaiksi vaimo oli sopinut muutaman työkaverinsa kanssa tyttöjen illan, joten minun oli kehitettävä jotain itselleni. Ja kehitinkin;) Kävin noutamassa kahdet huutonetistä huutamani kengät ja mikä parasta kävin hakemassa 15 paria sukkia vanhalta yhteistyökumppaniltani. Siinä olikin sitten housuissaan pysyminen kun pääsin kotiin ja aloin odottamaan, että vaimoni kavereineen siirtyy paikalliseen kuppilaan. En tiedä mikä oli, mutta runkkasin neljäkertaa illan hämyssä haistellen sukkia jotka olin juuri saanut haltuuni. Neljäkertaa on ihan helvetin paljon ikäiselleni huonokuntoiselle miehelle... Olihan ilta.
Harmittaa, kun ei saa suutaan auki oikeaan aikaan vaikkakin väärässä paikassa ja väärän henkilön seurassa. Mutta kumminkin. Olisi ollut niin kiva saada sen kauniin nuoren naisen sukat jotka oli lionneet conversen tennareissa. Mutta enhän minä nyt sellaista uskalla kysyä, vaikka kuinka mieli tekisi.
Niin, moni on kysellyt sähköpostiosoitettani: kenkafriikki@gmail.com
