Kun maailma ei riitä....

Parisuhde, tuo ihmiselon vekkuli monivalintatehtävä. Tapasin keväällä aivan mahtavan naisen jonka kanssa ihan kaikki oli kivaa, itseasiassa luulisin että jos hän olisi tehnyt mulle juurihoidon, olisin nauttinut siitäkin. Annoin hänelle kaikkeni, vähensin kaikki kaupat minimiin ja muutoinkin koitin olla mallipoikaystävä, mutta eihä se riittänyt. Tiedän kyllä että maailmassa  saattaa jossain olla sellaisiakin naisia jotka hyväksyvät fetissini kaikkineen, mutta nähteeks tämä mahtava nainen ei kuulunutkaan siihen kategoriaan. Myönnän toki itse olevani mustasukkainen, mutta rajansa kai kaikella. Kaikki kulminoitui reilu viikko takaperin edelliseen blogikirjoitukseeni, neiti etsivä ryhtyi toimeen. Mitään raskauttavaa ei löytynyt, mutta riittävästi todisteita perverssiä vastaan. Kirjoituksessanihan hämmästelen sitä, että miten niitä ohareita sattuu niin paljon. En siis missään kohtaa väitä tehneeni kauppoja tms. Neiti etsivä väittää toista.

Raskauttava todiste osa kaksi;
Perverssillä on ns "pillupuhelin" () jossa käytän mm spotifyä (kaikkihan tietävät kuinka paljon vituttaa kun kesken soitannan joku soittaa, lähettää viestiä tms ja musat taukoaa) jonka lisäksi on toki tuo ns siviilinumero. Pillupuhelimessa siis on kauppakumppaneiden yhtyeystietoja, insta, yms sovelluksia joita käytän ainoastaan pervoiluun ja toki sit tämä surullisen kuuluisa spotify sekä se maailmanlopun whatsappi. Neiti etsivä olikin ottanut pillupuhelimen numeron haltuun ja suurilla määdskilsseillään seurannut miten perverssi on whatsappissa paikalla. Vittu, käry kävi. (ainakin siis neiti etsivän mielestä). Kumminkin kun instassa liikkuu erittäin paljon hyviä kuvia, niin tokihan ne tulee tallennettua. Siviilipuhelimeen en oo viitsinyt asentaa instaa, koska pidetään elämät erillään yms. Kuvat siirrän whatsappilla pillusta siviiliin, joka nähteeks oli se ratkaiseva virhe.

Mutta juuh, olkoonkin taas tämäkin opiksi ja ojennukseksi perversille. Hyi, häpeä!

Sen pituinen se.

Olihan se liian hyvää ollakseen totta, siis tämä nyt jo edesmennyt jonkinsortin ihmissuhde. Harmittaa aivan vietävästi, tai suoraan sanottuna vituttaa ihan saatanasti. Mutta eipä nähteeks pysty poimimaan pelkästään mansikoita kakusta.

X-näätä oli kuin olikin sit vissiin suht hyvä vaimo mulle, hän kun ei loppuviimeeksi paljon piitannut mun sukka/kenkä ostoksistani. Tätä tämä viimeisin jonkinsortin tyttöystäväkin yritti mulle tulkuttaa ja taisi olla oikeassa, niinkuin niin monissa muissakin asioissa.

Koko ikäni oon mennyt aina fetissini edellä parisuhteisiin, paitsi tänä keväänä... Annoin liiaksi asiota periksi kuvitellen että kyllä pystyn olemaan onnellinen. Ei toiminut, nähteeks. Eipä tässä kai taas muuta kuin leuka rintaan ja nöyrästi kohti uusia pettymyksiä.