Hissukseen.

Niin, oon ollu pitkään hiljaa vaan, ilman mitään sen kummempaa syytä. Kesä on tullu pohjoiseenkin. Ei kiinnosta.

Muistoja viimekesältä.

Nyt se sitten tapahtui, eli viimekesältä olevat muistot palasivat mieleen yllättävällä tavalla. Työnipuolesta tapaamani nuori neitonen nimittäin lähetti minulle jo silloin käytössä olleet työkenkänsä ja pakko myöntää, että ne kyllä olivat odottamisen arvoiset. Harmillista vaan, että näissä hommissa kaikki vaatii niinkin pitkiä aikoja. Mutta niinhän se sanontakin kuuluu, että hyvää kannattaa odottaa;) Myös muutamia muita kauppoaj on ollut ohjelmassa männäpäivinä ja yksi melko mielenkiintoinen tapaus kiikarissa. Mielenkiintoiseksi tapauksen tekee se, että olen jo hyvinkin parikin vuotta ajatellut lähestyä tuota tyttöä, mutta sähköpostiosoitteen puutteessa sekin on jäänyt tekemättä. Nyt homma lähti käyntiin erään yhteisen tuttavamme kautta, kuin sattumalta. Aika taas näyttää mitä tästäkin tulee, mutta kuten varmaaankin arvata saattaa, omaan pessimistiseen tapaani en todellakaan odota mitään ihmeitä.

Olen ajautunut vaihtamaan ajatuksia erään kaverin kanssa meileitse. Hassua miten hänen kertomansa asiat ovat kuin suoraan omasta elämästäni. Todella mahtavaa, että vihdoinkin voin puhua jonkun kanssa asioista juurikin niiden oikeilla nimillä ja juuri niin kuin ne oikeasti ovat, niitä yhtään kanistelematta. Ei hävetä yhtään kertoa kaverille, kuinka mahtava tunne se on kun saa oikein kunnolla jalassa hionneet sukat käsiinsä, tai muuta vastaavaa. Erikoista tässä on se, etten yleensäkkään halua juurikaan asioistani keskustella miesten kanssa, mutta tämä kaveri on selkeä poikkeus. Johtuu varmastikkin hänen hyvin ptkälti samanlaisesta fetissistään.

Itsekkin joskus ihmettelen, miksi en tästä asiasta puhu juuri kenellekkään, vaikka joskus se olisikin mahdollista. Kun olen tarpeeksi asiaa miettinyt, tunnustan itselleni häpeäväni itseäni aivan suunnattomasti. Mutta miksi? Miksi se on ihan "normaalia" että mies kiihottuu naisen tisseistä tai perseestä? Miksei sekin voisi olla "normaalia" että mies kiihottuu nasien jaloista ja niihin liittyvistä asioista? Ennen kaikkea mieltäni askarruttaa se, että miten määritellään "normaali"? Mikä on normaalia ja mikä ei? Tiedän, tiedän, se mikä poikkeaa valtaväestön toiminnasta ei ole normaalia. Mutta onko ihan oikeasti tehty vedenpitäviä tutkimuksia siitä, että mitä ihmiset puuhaa makkareissaan?

Mun vuoro, mun vuoro!!!

Nyt tuli mun vuoro vastata sähköpostiin tyyliin:"hankkiudu hoitoon, sairas yksilö". Tai ainakin niin teki mieleni vastata saamaani sähköpostiin, joka kuuluu näin:

----- Original Message -----

From: "t l" <salaista4@luukku.com>

To: <kenkafriikki@gmail.com>

Sent: Tuesday, May 01, 2007 12:19 PM

Subject: hei

Sinulla on netissä kirjoituksia mm.likaisten sukkien ostamisesta, miksi olet laittanut siihen juttuusi oikeita nimiä tai toisten laillisia sähköposti-osoitteita ?

etkö tiedä että rikoit ilmoituksessasi lakia ja sinua vastaan voidaan nostaa syyte!

poista nimet ja sähköposti-osoitteet hyvissä ajoin, muuten joudut edesvastuuseen mm. perättömän jutun levittämisestä yleisessä tiedotusvälineessä,yksityisyyden suojan rikkomisesta ja kunnian loukkauksesta! jos kyseiset henkilöt niin haluavat.

Otan heihin yhteyttä jos ilmoituksesi tai ilmoituksesi siltäosin mahdollisen tunnistetuksi tulemisen muotoja (nimet, osoitteet ym.. ) ei varoituksesta huolimatta poisteta pikaisesti.

palataan asiaan.

T.L

En kumminkaan niin vastannut, kehotin kaveria hiukan tutkimaan Suomen lakia ja aloittamaan jonkun mukavan harrastuksen. Kuten jo monesti aiemminkin todettu, meitä on moneen junaan;)

Kevätkiireitä.

Kiirettä pitelee, varsinkin kun tuo asumismuto on hiukan muuttunut. Eipä ole kiinteistöhuoltoa tekemässä kaikkia pihatöitä ynnämuita mukavia askareita, joten joutuu itse tekemään kaiken, mikä taas näkyy vapaa-ajan puutteena. Se taas näkyy blogin päivitystiheydessä.

Erittäin mielenkiintoisia yhteydenottoja olenkin jälleen saanut blogini ansiosta. Eräskin kaveri kertoi ymmärtävänsä täydellisesti fetissiäni ja tuntemuksiani, sillä hänellä itsellään on saapasfetissi. Hienoa, olenkin siis löytänyt ensimmäisen todellisen ymmärtäjäni;) (terveisiä vaan sinne, tiedät kyllä ketä tarkoitan) On mukava, että voi vaihtaa ajatuksia vapaasti aiheesta ja toinen ymmärtää tarkalleen mistä tässä on kyse. Ainoa vaan, että olen aika huono vaihtamaan meileitse ajatuksia, mutta yritän kumminkin.

Kauppoja on tullut tehtyä tasaisena virtana, yhdet jopa hiukan yllättävätkin. Nimittäin sain eilen sellaiset sukat jollaisista olen pitkään haaveillut. Haju oli jotain sanoinkuvaamatonta, tai ainakaan itse en sitä osaa kuvailla. Normaali ihminen käyttäisi varmastikkin sanoja "hirveä, karmea, löyhkä" mutta itselleni se oli kuin sata jänistä. Sekin on mukavaa, että vanhat kauppakaverit muistavat minua vielä pitkienkin aikojen jälkeen. Esimerkkinä voisin mainita neitosen jonka tapasin työnipuolesta viimekeväänä, häneltä tuli eilen tekstiviesti: "nyt olisi sukat ja loppuunkuluneet työkengät tarjolla, kiinnostaako?" Vastaustani tuskin tarvitsee miettiä, kysyin tietenkin häneltä, että oliko tuo jonkinlainen kompakysymys;)

Kevät, samat vaivat taas.

Kevät saa aina yhtä hulluksi, maaninen kausi iskee kuin Asikainen. Mikään ei riitä, ei visuaalisesti, eikä kyllä fyysisestikkään. Kauhea into hieroa kauppoja mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. Hauskaan tyttöseen törmäsin tuossa kuukausi sitten ihan sattumalta. Kerroin fetissistäni ja suureksi yllätyksekseni hän alkoi ottaa asioista selvää, osoittaen suurta mielenkiintoa asioita kohtaan. Olin todella yllättynyt. Hänen kanssaan olemme muutamia erittäin hyvin sujuneita kauppojakin tehneet ja molemmat ovat olleet tyytyväisiä. Lisää hänen kaltaisiaan nuoria naisia;)

Pitkä hiljaisuus kirjoittamisen suhteen selittyy muutaman viikon lomalla ja sillä, etten vaan ole edes viitsinyt kirjoittaa. Tai tarkemmin sanottuna ei kai ole ollut mitään kirjoittamisen arvoisia sattumuksia ja tapahtumia.

Pimeä ihminen.

Nyt sen jo kyllä myönnän itsekkin. Nimittäin muutto on niin mukava homma, kun tulee inventoitua kaikki tavarat. Oikein itsekkin hämmästelin mitä kaikkea sitä onkaan kertynyt fetissini tiimoilta ja mikä määrä! En edes itse voinut kuvitella, että omistan naisten kenkiä, sukkia, sukkiksia ja muuta asiaan liittyvää yli kahdeksan sadanviidenkymmenenlitran jätesäkillistä. Aivan, siis ihan helvetillinen määrä. Tosin osalla siitä kaikesta ilahdutin L&T:n jäteautoa, mutta siltikin tarpeistoa jäi kuusi säkillistä ja ainavaan lisää katsellen;)

Voiko olla...

Aivan uskomaton tuuri kävi tänään. Otin yhteyttä erääseen neitoon sähköpostilla ja nyt ollaan istuttu mesessä kokopäivä;) Parasta koko tilanteessa on se että neito kertoi sukkiensa hajun joskus jopa häiritsevän itseäänkin... Ei malttais odottaa saavansa yhdet sellaiset käsiinsä.

Vuoden eka;)

No niin, vuosi on jo ehtinyt tammikuun puoleenväliin ja nyt taitaa olla aika laittaa vuodenalun ajatuksia ylös.
Ei todellakaan mitään ihmeitä ole tapahtunut, edelleen muutamia kauppoja tullut hierottua, tosin meko hissukseen ja hitaalla temmolla. Parhaat kaupat sain kasaan erään parikymppisen neitosen kanssa joka ymmärsi heti yskän ja lähetti kuusipäivää pitämänsä sukat. Pakko myöntää, että niistä on ollut suurensuurta iloa. Kauppoja voidaan kuulemma tehdä jatkossakin...

Hauskaa miten sitä jaksaa edelleen olla hämmentynyt ihmisten niin erilaisesta suhtautumisesta fetissiini. Jotkut eivät vastaa, jotkut pitävät pilailijana, jotkut taas ryhtyvät kaupantekoon muitta mutkitta. Eile törmäsin nuoreen neitoon joka on aivan aidosti kiinnostunut fetissistäni ja haluaa myydä sukkiaan minulle. Olikin mukava törmätä kyseiseen ihmistyyppiin pitkästäaikaa. Tosin itsessäni on se vika, että jos jokin alkaa kuulostaa liian hyvältä, niin epäilen itse joutuvani pilan kohteeksi. Siitä taas tulikin mieleeni, että yllättävän harvoin kukaan on yrittänyt edes kusettaa, mikä tietenkin n hyvä juttu;)

Vituttaa!

Hiukan vituttaa tuo eilinen csi:n jakso jossa kaverista jolla on jalkafetissi, tehtiin psykopaattinen murhaaja. Onhan se aivan totta, että asiat joista ihmiset eivät tiedä hevonvittua ovat useimmiten todella pelottavia. Ajatellaampa vaikka homoja joskus nelkytluvulla. Se oli sairaus, suorastaan kuolemansynti. No oikei, toi homovertaus on ehkä hiukkasen ontuva, mut kumminkin. Ja onhan se tottakin, ettei missään ihmisessä jolla on jokin fetissi voi olla mitään hyvää. Yhteiskunta on hiukkasen hakoteillä tässäkin asiassa. Onneksi tosin käsitykset ovat muuttumassa. Vastoin yleistä käsitystä (ainakaan minä) emme kulje pimeillä kujilla vaanimassa ihmisiä, kumipuku päällä ja sateenvarjo perseessä. Toisaalta olihan tuossa eilisessä jaksossa hiukan asiaakin, useimmiten meinaan kekseliäisyyden puutteeesta ei voi ainakaan fettareita syyttää. Minäkin myönnän keksineeni mitä erikoisempia tempauksia mm oman tekstiviesti systeemi;)

Mutta joo, sellasta ja niinedelleen. Ihan "normaaleja" ihmisiä me fettaritkin ollaan, kai?

Pikkujoulua.

Eilen se sit tapahtui. Kävin ruotsinlaivasimulaattorissa vaikka olin joskus luvannut, ettei minua sinne saisi mistään hinnasta. Nooh, olihan siellä ainakin nähtävää ja pähkittävää. Parhaiten mieleeni jäi herttaksen puolella eräs plokkarityttö jolla oli jalassa vaaalenpunaiset converset. Meinasin kokonasien viiden oluen nousukiidossa mennä kyselemään, mutta en sitten kumminkaan. Oisi vaatinut melkoisen kooman että olisin uskaltautunut juttusille. Kaikenkaikkiaan oli kyllä paljon nähtävää, muttei mitään erikoista plokkaritytön lisäksi.

Vitun kohteliaat nuoretnaiset;)

Selailin tuossa iakani kuluksi vanhoja meilejä. Suunnatonta huvia tuottivat muutamat helmet arkistoista. Olen jo jonkin aikaa lähestynyt meileitse potentiaalisia kauppakavereita. Meili jonka olen lähettänyt kulkee jokaisen kohdalla lähes sanatarkasti samalla lailla, mutta onneksi saamani vastaukset eivät;)

Ohessa meili jolla luon ensikontaktin:

Todella erikoisella asialla lähestyn sua ja tiedän, että pidät mua ihan pimeenä. Mutta mitään ei koskaan saa jos ei edes uskalla kysyä;)

Eli olisin kiinnostunut ostamaan sun käyttämät likaiset sukat tai sukkikset. Ne saa olla vaikka rikkinäiset tai muuten vaan sellaiset hirvitykset joita et muuten edes jalkaasi laittaisi, pääasia olisi kumminkin, että ne olisivat mahdollisimman likaiset.

Oon valmis maksamaan ihan kohtuullisen korvauksen, jos päästään kauppoihin.

-Friikki

Ja ohessa muutama parhaimmistoa edustava saamani vastaus:

eve_84@welho.com kirjoitti:"Just
hyi vittu"

Lyhyttä ja ytimekästä, sinänsä kaunista;)

chera@city.fi eli hän
oli melkoisen epäilevä, salaliittoteoria? "Keksikää vaihteeks jotain vähän parempaa, ei ketään kiinnosta.
Ja ei, en pidä sua (pelkästään) pimeenä vaan lähinnä hölmönä."

Sanna K oli erittäinkin ahkera, tunnollinen ja ennen kaikkea nopea:"

----- Original Message -----

From: "Sanna K" <xxxx@luukku.com>

To: "Friikki" <kenkafriikki@gmail.com>

Sent: Sunday, October 29, 2006 12:43 PM

Subject: Re: moi!

Voin myydä likaiset sukat! Aina tosiaan kannattaa kysyä. Lähetän paketin kun raha tilillä ja maksan itse postikulut. Olen erittäin luotettava! Pidän sukkia useamman päivän!

Laitan paketin huomaamattomana pakettina ja se tulee kotiin. Lähetä pian osoitteesi ja ota muutenkin yhteyttä!!

Sukkien hinta on 16e, minä maksan postikulut!!
Tilinumero on 800029-18056127 sampo
Ota yhteyttä!

Nina"

Ja lisää seurasikin tuossa tuokiossa: "Mistä sait tämän osoitteen?? mikä juttu tää oikein on?"

Ja lisää: "Hahhahhaa....sain kyllä päivän naurut!Kai tajusit että edellinen viestini oli pilaa, en kai minä sinulle mitään paskaisia sukkia ala myymään, talleta vaan rahat tilille, kai ne jonnekkin menee, mutta tuollaiseen sekoiluun en lähde mukaan!!!!

Tämä on niin täysin uutta, ei minulle kukaan ole koskaan tällaistä paskaa kirjoitellut!!!

Ja turha enää kirjoittaa sillä sähköpostiosoitteesi on estolla, eli viestisi ei tule perille, joten turha vaivautua jatkossa.

Hakeudu hoitoon sairas perverssi!!!!!!!!!"

Todellakin, naurut sain;)

Anni ehdotti poikakaverinsa sukkia, luovaa sinänsä:" hyi, yök! just meni roskiin yhet koiran syömät sukat! mutta jos tosi
shittisiä sukkia kaipaat, ni kannattaa lähestyä mun miestä samaisella
sähköpostilla. juha.myko@netti.fi

-Anni"

Kristina ilmaisi asian näin:"hahaha..
mä kin haluaisin ostaa sun likaiset alashousut..(parasta olisi
stringit) Mun likaiset sukkat ovat tosi kalleita!!!!!!!!!!
*****KRISTINA*****"

Toki asiallista ihmettelyäkin joskus on ohjelmassa:"haha haluut ostaa multa likaset sukat, mitä vittua :'DDDD ?
miks? :D"

Ja sokerina pohjalla Satu Halttunen:
"hyi vittu,elä enää kirjota mulle tai saat turpaas."

Tietenkin suurin osa saamistani vastauksista on asiallisia, ainakin joissain määrin, mutta en vain voinut vastustaa kiusausta jakaa näitä parhaita kanssanne.

Mieletön suihinotto.

Eilen sain varmaankin yhden lyhyen elämäni parhaista suihinotoista, asialla tietenkin oli rakas vaimoni;) Aikas hassua miten sitä onkin oppinut nauttimaan niinkin paljon kyseisestä toiminnasta, ei sillä ettenkö olisi siitä aiemmin pitänyt, mutta nykyään nautin kerta kerrata enemmän. Tai sitten vaimoni vaan tekee sen kerta kerralta paremmin?

Sukkia on tullut osteltua muutamia, mutta on vaan niin pirun turhauttavaa kun ei koskaan saa ekalla kerralla sitä mitä haluaa. Ei kai se ole niin vaikeaa myyjän ymmärtää että sukkien pitäisi todellakin haista? Nooh, onneksi on noita vanhojakin kauppakavereita;)

Special edition;)

Niin, neitonen joka pariviikkoa sitten toimitti mulle sukat kotiovelle saakka päätti sitten yllättää mut iloisesti jälleen kerran. Häneltä tuli maanantaina viesti, että kiinnostaisiko mua puolitoistaviikkoa jalassa olleet sukat? Vastasin viestiin tiedustelemalla, että oliko tää nyt joku kompakysymys? Tottahan helvetissä mua kiinnostaa. Nyt ne kyseiset sukat nököttää tuossa pöydänkulmalla. Kiusaan ehkä itseäni vielä hetken, ennen kuin tutustun niihin tarkemmin;)

Käsittämätöntä miten voinkin olla todella huonotuulinen. Oon siis ihan syyttä. Voiko miehillä olla moonikset?? Alkaa itseänikin ahdistaa, kun syyttä tiuskin ja äyskin vaimolle. Eihän hän ole mitään pahaa minulle tehnyt...

Tomitus kotiovelle.

Niin, kun on tuotannossa töissä ei todellakaan näe mitään sellaista jonka voisi luokitella näkemisen arvoiseksi. Tai ainakin niin luulin. Silloin tällöin harvakseltaan meidän työpaikalla käy HR:n edustajana erittäin mukava ja mukavan näköinen nainen. Hänellä on ollut samat avokkaat jalassaan, ja joka kerta ilman sukkia. Se väkisinkin laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Ainoa vaan että taitaa jäädäkkin mielikuvituksen asteelle koko homma. Ellen sitten keksi jotain mullistavaa ja jopa ehkä koomistakin.

Harmittaa, kun parempi puoliskoni veikin auton ennakoidusta poiketen. Olin sopinut, että hakisin eräältä viehkolta nuorelta naiselta sukat tässä iltapäivän tunteina, mutta mihinkäs hiihtelet ilman autoa. Kävin kyllä kuumana kuin hellakoukku kun huomasin auton olevan tiessään, kun aamulla heräsin. Mutta eipä hätä ilmeisesti olekkaan tämän näköinen, sillä juuri äsken sain vastauksen viestiini jossa ilmoitin, etten pääsekkään tänään tulemaan sukkia noutamaan. Viestissään Neitonen kertoi voivansa tuoda sukat minulle tänne kotiini. Kyllähän se vaan minulle sopii;)

Syysmasennus.

Niin, sitä se tekee kun lämpimät kelit loppuu eikä missään oikein ole enää mitään nähtävää. Nooh onneksi kauppakeskuksissa usein (liikkestä riippuen) on naisilla melko mukavannäköisiä kesäisiä kenkiä jaloissaan työkenkinä. Tosin en ole todellakaan ehtinut kietelemään kauppakeskuksia, koska työt haukkaavat aimo-osan vapaa-ajastani.

Muutamia kauppoja syntynyt harvakseltaan tässä ajankanssa ja nyt näyttää jopa siltä, että olisin piakkoin saamassa ensimmäiset sukat tämän blogini ansiosta;) Heh, onhan tästäkin siis jotain hyötyä.

Suurella mielenkiinnolla luin lehdestä, että joku mies oli yrittänyt ostaa Jutta Jussilan, Raija Pellin ja Susanna Sievisen kenkiä. Aikas hauskalta tuntui lukea niinkin läheisesti omaan fetissiini liittyvästä asiasta lehdestä. Tosin kyseisistä naisista ei kukaan ole minun makuuni.

Nyt ei vaan juttu luista.

Moraali(ton)

Niin, olen huomannut itsessäni jännän piirteen. Jos juttelen mesessä jonkun naisen kanssa ja puhumme sukista, jaloista ja kengistä niin se ei ole paha asia lainkaan. Mutta nyt olen jutellut erään naisen kanssa kaikesta muusta kuin edellä mainituista asioista ja tunnen huonoa omaa tuntoa. Pirun vinkeetä. Onko siis oma maailmani hiukan nyrjähtänyt? Ei sillä ettenkö nauttisi puhua muustakin, mutta että nautin niinkin paljon. Ahdistaa, koska niistä asioista pitäisi puhua normaalissa suhteesa vaimoni kanssa.

Olin viikon verran reissunpäällä ja kotiin palatessani ikävöin jo kaikkea mitä täällä on. Eniten kumminkin ahdisti purkamattomat paineet. Palasin reissusta perjantaina illalla ja meninkin melkein heti vaimon kanssa nukkumaan. Lauantaiksi vaimo oli sopinut muutaman työkaverinsa kanssa tyttöjen illan, joten minun oli kehitettävä jotain itselleni. Ja kehitinkin;) Kävin noutamassa kahdet huutonetistä huutamani kengät ja mikä parasta kävin hakemassa 15 paria sukkia vanhalta yhteistyökumppaniltani. Siinä olikin sitten housuissaan pysyminen kun pääsin kotiin ja aloin odottamaan, että vaimoni kavereineen siirtyy paikalliseen kuppilaan. En tiedä mikä oli, mutta runkkasin neljäkertaa illan hämyssä haistellen sukkia jotka olin juuri saanut haltuuni. Neljäkertaa on ihan helvetin paljon ikäiselleni huonokuntoiselle miehelle... Olihan ilta.

Harmittaa, kun ei saa suutaan auki oikeaan aikaan vaikkakin väärässä paikassa ja väärän henkilön seurassa. Mutta kumminkin. Olisi ollut niin kiva saada sen kauniin nuoren naisen sukat jotka oli lionneet conversen tennareissa. Mutta enhän minä nyt sellaista uskalla kysyä, vaikka kuinka mieli tekisi.

Niin, moni on kysellyt sähköpostiosoitettani: kenkafriikki@gmail.com

Kotinurkilla.

Mukava tapaus sattui perjantai-iltana, olimme koko perheen voimin iltakävelyllä (vaimo, minä ja koira) kun törmäsimme erääseen muutaman talon päässä asuvaan naapuriimme, nuori, ehkä 25v kaunis vaalea nainen. Myös hänellä on koira joten jäimme juttusiin hänen kanssaan. Vaihdoimme siinä kuulumisia ja tyylilleni uskollisena kiinnitin huomioni hänen jalkoihin. En tiedä mistä johtui, mutta en vain saanut katsettani irti hänen kengistään, mustat aivan uudet avokkaat. Yleensä en edes kiinnitä sen kummempaa huomiota naiseen jolla on avokkaat jalassa, mutta tässä tapahtui poikkeus. Mietin että miltähän hänen varpaansa mahtaisi tuoksua noissa uusissa avokkaissa? Selvyyttä siihen en tietenkään koskaan saanut, mutta ajatusleikki lämmitti mieltäni;)

Melko mukavaa, että olen oppinut vihdoinkin elämään loukkaamatta vaimoani. Vaimoni on kieltänyt minua pitämästä yhteyttä erääseen vanhaan naispuoleiseen tuttavaani joka tietää fetissistäni ja taitaa itsekkin saada jotain mielihyvää siittä kun saa auttaa minua asian tiimoilta. Nyt olen oppinut olemaan yhteistyössä tuttavani kanssa kuitenkaan loukkaaamatta vaimoani. Toki ymmärrän, että loukkaahan se toista kun itse haistelen nuoren naisen jalkoja siittä kiihottuen. Hassua, etten edes kaipaa enää niitä haistelusessioita vaan minulle riittää, että saan joskus silloin tällöin häneltä sukat. Tälläkin hetkellä minulla on hänen vanhat työkengät lainassa ja pakko myöntää, että nehän on vallan loistavan tuoksuiset. Luulisin, että alkavalla viikolla jossain vaiheessa saan myös sukat häneltä pitkästäaikaa.

Ahdistus.

Niimpä niin, se jo tutuksi käynyt joka syksyinen ahdistus taitaa taas tehdä tuloaan. Se vaan tulee kuin höyryjuna eikä sille voi mitään. Syy tähän syysahdistukseen löytyy loogisesti siittä, että silmänruoka vähenee radikaalisti. Missään ei näe enää naisia kuluneissa tennareissaan, saatikka sitten ihanissa platformsandaaleissaan. Mutta kaikesta huolimatta tiedän, että alkava syksy on aina askel kohti tulevaa kesää;) Tämä kesä on kyllä ollut kaikinpuolin aivan uskomaton. Nähtävää on todellakin riittänyt ja mielikuvitus on laukannut ylikierroksilla. Yksi syy miksi tämä kesä varmaankin jää muistoihini on se, etten ole koskaan aiemmin tehnyt yhtäpaljon sukkakauppoja niin lyhyessä ajassa. Kauppojen määrää voin kiittää internetin ihmeellistä maailmaa, sieltä kun suht helposti löytää naisia jotka myyvät mielellään likaiset ja kuluneet sukkansa minulle.
Jännää sinänsä, että nainen joka myy sukkansa netin välityksellä ei varmasti missään nimessä myisi niitä suoraan kasvokkain keskusteltaessa. Tosin sitten on niitäkin tapauksia jotka eivät välitä mistään. Eräskin nuorinainen harmitteli, ettei hänen kohdalleen ole koskaan sattunut sellaista miestä joka haluaisi ostaa pikkuhousut suoraan hänen jalasta. Kuulemma myisi heti ja nauttisi saamastaan huomiosta.

Keskusteluja.

Kai se vaan on niin helvetin helppoa olettaa toisen tietävän ja tuntevan itsensä läpikotaisin. Yleensä siittä olettamuksesta sitten seuraakin jo ongelmia. Ainakin omalla kohdallani. Vaimon kanssa juteltuamme asioista pääsimme yhteisymmärrykseen monista mieltä kaivaneista jutuista tai ainakin siltä tuntuu. Joten ehkäpä joskus voin vielä kirjoittaa yhtä vapautuneesti kuin aikaisemminkin. Itseäni lähinnä kaivelee tällähetkellä se etten voi puhua vaimolleni asiasta lähellekkään niin vapautuneesti, kuin mitä tänne kirjoitan. En oikein osaa eritellä miksi. Jotenkin vaan tuntuu, että syynä voisi olla häpeä?!? En vain ymmärrä miksi häpeäisin itseäni vaimoni edessä, varsinkin kun tiedän hänen hyväksyvän minut juuri tälläisenä kuin olen.

Edelleen elossa.

Juuh, elossa ollaan. Tosin vaimon lukuinto on hiukan rajoittanut kirjoittamista ja rajoittaa edelleen.

Kertokaa hyvät ihmiset mikä on perverssiä ja sairasta?

Kesä on ohi ja samoin kesätuurarit.

Kaduttaa, etten edes yrittänyt pummata numeroa josta voisin tiedustella sukkia.