Keskusteluja.

Kai se vaan on niin helvetin helppoa olettaa toisen tietävän ja tuntevan itsensä läpikotaisin. Yleensä siittä olettamuksesta sitten seuraakin jo ongelmia. Ainakin omalla kohdallani. Vaimon kanssa juteltuamme asioista pääsimme yhteisymmärrykseen monista mieltä kaivaneista jutuista tai ainakin siltä tuntuu. Joten ehkäpä joskus voin vielä kirjoittaa yhtä vapautuneesti kuin aikaisemminkin. Itseäni lähinnä kaivelee tällähetkellä se etten voi puhua vaimolleni asiasta lähellekkään niin vapautuneesti, kuin mitä tänne kirjoitan. En oikein osaa eritellä miksi. Jotenkin vaan tuntuu, että syynä voisi olla häpeä?!? En vain ymmärrä miksi häpeäisin itseäni vaimoni edessä, varsinkin kun tiedän hänen hyväksyvän minut juuri tälläisenä kuin olen.