Juuh, lomat on sitten takanapäin ja pakko myöntää, että oli vallan onnistunut setti kaikinpuolin. Lomamatka suuntautui entisen Neuvostoliiton alueelle ja siellä kyllä sitten riittikin nähtävää sekä fetissini kannalta, että ihan muutenkin. Harmillista vain, että sielä naiset pitävät kengistään niin hyvää huolta ja en nähnyt kuin aivan muutamia vedet kielelle tuovia kenkiä.
Eilen vihdoinkin kusti polkaisi mesekaverini sukat tänne saakka ja pakko myöntää, että olin todella positiivisesti yllättynyt. Sukat olivat juurikin sellaiset joita olen viimeaikoina kuolannut, kaikinpuolin. Eli kyseessä oli valkoiset ns. varrettomat puuvillasukat jotka oli olleet todellakin kovassa käytössä. Käytöstä kieli visuaalinen ilme sekä tietenkin se kaikkein tärkein, haju;)
Tänään jälleen hänet, hänet jonka kanssa emme päässeet kauppoihin, koska hänen miehensä/poikaystävänsä ei siittä olisi pitänyt. Sydämmeni melkein itki verta kun näin hänen jalassaan tänään melkoisen kulahtaneet conversen all starssit joista pilkotti hiukan valkoista sukanvartta. En malttanut olla tuijottamatta sitä näkyä julkeasti. Mitä sitten vaikka hän näkikin, että tuijotin hänen jalkojaan? Hänhän tietää, että olisin enemmän kuin kiinnostunut ostamaan hänen sukkansa, hinnalla millä hyvänsä. Oli jokatapauksessa todella mukava jutella hänen kanssaan taas pitkästä aikaa. En oikein tiedä pitäisikö vielä kerran yrittää keskustella sukkien ostosta, en kumminkaan halua vaikuttaa miltään ruikuttajalta joka ei tajua kun sanotaan ei? Mene ja tiedä, toivoa saattaa olla.
Huomenna eräs vanha tuttuni josta olen aiemminkin kertonut, lupasi tulla lainaamaan muutamia kesäkenkiä minulta. Hänelle lainaan kesäksi kenkiä enemmän kuin mielelläni, koska syksyn ja palautuksen tullen niissä on todella mukavat tuoksut kesän jäljiltä. Siittä riittää iloa todella pitkälle syksyn pimeisiin ja vittumaisiin iltoihin.
Hassua miten jotkut ihmiset jäävät mieleen ja taas toiset eivät sitten millään. Tänäänkin olen jo ehtinyt olla yhteyksissä erääseen todella kauniiseen naiseen jonka tapasin työnpuolesta vuosi sitten. Hänellä oli silloin jalassa todella kivannäköiset remmisandaalit, jotka haluaisin häneltä ostaa. Ovat kuulemma vielä käytössä ainakin toistaiseksi. Eli toivoa on, tai sitten minulle niin tyypilliseen vittuimaiseen huonoon tuuriini liittyen mitään toivoa ei koskaan ole ollutkaan...
Lukeekohan tätäkään kukaan koskaan? Jos luet tätä niin jätä kommentti, hyvää tai huonoa. Pääasia, että ilmaiset lukeneesi tämän. Onhan se toki mukavata kirjoitella ihan itsekseen, itselleen.
1 kommentti:
Luettu :)
Lähetä kommentti