Tuossa eilisen ja tämänpäivän aikaan olen huomannut lähellä ympäristössä visuaalisia ärsykkeitä, ehkä liiankin lähellä. Kyse nimittäin on naapureistani, tarkemmin sanottuna seinänaapuristani ja eräästä toisesta naapurista joka asuu yhden asunnon päässä omastani. Molemmat ovat erittäin viehättäviä nuoria naisia (vm-78) . Toiseen heistä huomioni kiintyi eilen kun hän kävi miehensä kanssa ihailemassa uutta terassiani. Hänellä oli erittäin kauniit varpaat jotka oli verhottu ohuisiin mustiin sukkiin, nam. Taas toiseen heistä, seinänaapuriini huomioni kiinnittyi tänään päivällä. Pakko kyllä myöntää, että hänen varpaitaan olen useastikkin yrittänyt nähdä, mutta tuloksetta vaikka olemme olleet naapureita jo reilusti yli vuoden. Pakko myöntää, että ne olivatkin kyllä odotuksen arvoiset;) Oikein jouduin ihmettelemään, miten olen puolitoistavuotta onnistunut välttymään näkemästä niitä namipaloja...
Huomenna taas maanantai ja tiedän tapaavani hänet. Hänellä on ainakin ollut aikaa sulatella viimekertaista tapaamistamme ja minun puutaheinää-syndroomaani. Toivottavasti vihdoinkin pääsisin hänen kanssaan vaivatta juttuun. Toivossa on hyvä elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti